Artikkelit

Kaikki alkoi laivamatkasta. Nuori Markus Virtanen innostui pelaamaan hedelmäpeliä, jollainen hankittiin sitten kotiin. Pian se kävi tylsäksi ja vaihtui flipperiin. Kovalla käytöllä ollut laite sai pian rinnalleen toisen ja kun Markus isänsä Tomin kanssa huomasi, etteivät laitteet mahdu enää kotiin, perustetiin pelaamista varten TILT Flipperihalli Riihimäelle.

Flipperihalli on isän ja pojan yhteinen harrastus, joka on myös auki viikoittain yleisölle. Vastaavia halleja on Suomessa muutamia ja esimerkiksi kisoja kiertää Virtasen mukaan n. 50 aktiivia.

Harrastuksessa yhdistyvät yhteisöllisyys, laitteiden huolto- ja korjaus sekä kilpailu, Virtanen kertoo alla olevalla videolla.

Tervakoskelta kotoisin oleva virtanen menee mietteliääksi kun kysytään hänen ajatuksitaan hämäläisyydestä. Jotain sellaista ehkä hänen mukaansa on voinut tervakoskelaisuudestakin tarttua mielenmaisemaan. Ainakin leikkimielinen kyräily saman pitäjän, Janakkalan, toisen kylän, Turengin suuntaan.

Myös kotiseudun kehittäminen kiinnostaa MM-kilpailujen kakkossijalle yltänyttä Virtasta: hallin mahdollinen siirtäminen Tervakoskelle voisi piristää omaa kylää.

Markus ja Tomi Virtanen TILT Flipperihallilla.
Lisätietoja: https://tiltflipperihalli.blogspot.com/

Hanna Tuovila asuu perheensä kanssa Hausjärven Vantaan kylässä.

Lapsuutensa huippuhetkiä Hämeessä viettänyt Tuovila muutti aikuisena Uudeltamaalta sukunsa taloon ja tunsi tulleensa kotiin.

Tuovila on tunnettu etenkin sienitutkijana ja oman kotipihansa rikasta lajistoa esittelevistä julkaisuistaan Instagrammissa.

Rintamamiestalosta käsin Tuovila työskentelee yhdessä maamme tunnetuimmista maisema-arkkitehtitoimistoista, jossa tohtoritason biologin ammattitaito auttaa suunnittelemaan luonnonmukaisempia ja viihtyisämpiä ympäristöjä.

Tuovila kuvailee olevansa pohjalais-hämäläinen ja taajama-alueiden ulkopuolella asumisen olevan hänelle tärkeää – oma mittakaava löytyy sopivasta suhteesta luontoon ja maisemaan, mutta myös maanviljelyyn ja puutarhan hoitoon.

Mitä hämäläisyys on tässä päivässä?
Miten sen tunnistaa?
Miten hämäläisyyteen tulisi suhtautua globaalisessa ja monikulttuuristuvassa maailmassa?
Tulisiko hämäläisyyttä vaalia?

Hämeen modernit kasvot -hanke on yritys hahmottaa sitä, miltä hämäläisyys näyttää ja näyttäytyy vuonna 2023.

Se on eräänlainen tutkimusmatka, jossa etsitään ”Hämeen moderneja kasvoja” ihmisistä, ilmiöistä, paikoista, maisemista ja rakennuksista.

Työvälineinä toimivat valokuva, tekstit, videot sekä historian ja kulttuurintutkimuksen metodit.

Aiheiden ja asukkaiden monipuolinen esittely tuottaa vastauksisa kysymyksiin hämäläisyyden nykyisyydestä.

Onko sinulla, hyvä lukija, ajatuksia liittyeen hämäläisyyteen? Ole kernaasti yhteydessä.

Hämeen modernit kasvot on Suomen kulttuurirahaston Hämeen rahaston hanke, jota toteutettaan vuosina 2023-2024.